Toinen päivä – ohjaaja käy museoissa

Herään ja huomaan, että Bruno on tullut yöllä takaisin. Pulisonkia näkyy sen verran tyynyn ja peiton välistä, että sen tunnistaa.
Olen aamupalalla klo 6.00 ja katson tv:tä. Sao Paulossa on jyrätty favellaa nurin ja ammuttu ja räjäytelty. Tämä on ihan kuin uutisissa.

Käytiin museoissa: Museu da Lingua Portuguesa, Pinacoteca ja MASP. Ensimmäinen oli kummallinen, toinen oli tavallinen ja kolmas mielenkiintoinen. Pelottava rakennus oli se MASP. Se ikään kuin roikkuu neljän pylvään varassa, valtava möykky (ks. internet).

Tämä päivä oli edellistä parempi. Koin valtavan taide-elämyksen: näin taulun, jossa oli Minotaurilla Santtu Seppälän naama! Taulu oli Francois Clouetin Diana’s Bath. Kummallinen tunne, kun viissataa vuotta vanhassa taulussa härän puolikkaalla on suomalaisen ensihoitajan naama. Onkohan se niin, että samat naamat täällä vaihtaa omistajaa vuosisadasta toiseen?

Sao Paulo on harmain kaupunki missä olen käynyt. Harmaampi kuin Oulu. Harmaampi kuin Harmajan majakka. Niin harmaa, että tuntuu tyhmälle kuvata värinegalle.

Juho Kuosmanen

Kirjoittaja on elokuvaohjaaja, joka osallistui elokuvallaan Kaupunkilaisia Sao Paulon lyhytelokuvafestivaalille

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s