“A shy man falls in love. The woman is beautiful, but the timing is awful: her jealous ex-con ex-husband has come to town, and she is in debt for her brother-in-law loving her in secret. What follows is a genuine mess of all the things we do for love.”

Things We Do for Love

Cannes Cinefondation 2010 winners Juho Kuosmanen and JP Passi will also be there to see first-timer feature films while working on their first feature film’s script. As a result of our win in Cinefondation the film will premiere in Cannes. The year is not yet decided

Hannaleena Hauru, whose films have been selected a couple of times to Critics’ Week (Whispering in a Friend’s Mouth 2010, If I Fall 2007) joins the festival as a producer this time. She has produced two short films which will be screened in Critics’ Week Nisi Masa -selection

Nisi Masa -Istanbul Express

See you there!

Hahmot eivät kuulu Suomen synnynnäisiin lottovoittajiin. Tonin, Empun ja Luukkosen menettelytavat tuskin ponnistavat etiikan oppikirjasta, eivätkä täytä aina lain kirjainta. Käytöskään ei ole kultaisinta. Sen tasoiseen keskusteluun taulukauppiailla ei kerta kaikkiaan ole aikaa. Mutta tarina näyttää, miten kaikilla on syynsä, kun elämän diili ei lyökään valttikortteja käteen. Filmintekijät eivät tarkastele hahmojaan ylhäältä päin. Tonia, Luukkosta ja Emppua ei ylistäen alenneta veijareiksi ja vekkuleiksi. Taulukauppiaat kuvastaa hyvin David Thomsonin teesiä siitä, että ”pieniä ihmisiä” ei ole, vaan me kaikki olemme samankokoisia.

…dokumenttina se olisi valtavan hieno. Nyt se on kuitenkin fiktio – ja valtavan hieno…

Naisen ja pojan välille syntyy luottamusta, lämpöä… Taulukauppiaat kertoo Suomesta, joka ei näy missään. Suomalaisista, joilla ei näytä olevan mitään. Ja mikä parasta, elokuva ei ole ankea. Naista esittää yllättäen toinen tuottaja Auli Mantila, varsin vakuuttavasti. Teppo Mannerissa on herkkyyttä ja Tuomas Airolassa sopivasti jähmeyttä. -HS/Leena Virtanen ****

Myös kuvaajana toimineen JP Passin käsikirjoittama Taulukauppiaat on mainio, kuivalla mutta lämminhenkisellä huumorilla maustettu tie-elokuva kolmesta arjen sankarista ja hylkiöstä… Taulukauppiaiden toisena tuottajana toiminut ja ohjaajanakin tunnettu Auli Mantila (Neitoperho, Pelon maantiede) yllättää herkällä ja hienovireisellä näyttelijäsuorituksellaan Luukkonen-nimisenä maalarina.
- Iltalehti/Tuomas Riskala ****

Taulukauppiaat onkin poikkeuksellisen kunnianhimoinen ja toteutukseltaan kypsä. Sen ihmiskuvauksessa ja hetkiin eläytyvässä kerronnassa on itseluottamusta ja uskoa katsojan oivalluskykyyn.
- Ilta-Sanomat/Tarmo Poussu

En tragikomisk och nog så torftig bild av den splittrade familjen och av ett Finland i uppbrott och rörelse. Markku Pölönen var lite ute på samma vägar i sin kufiska Lieksa!… Filmens oartikulerade knapphet kan verka tilltalande men avslöjar också en viss valhänthet.
- Hufvudstadsbladet/Hans Sundström

Menin festarin kotisivuille, jotka olivat -no- bulgariaksi. Sieltä en löytänyt mitään vahvistusta päätelmälleni, mutta koska tässä vaiheessa sisäinen neitietsivä minussa oli herännyt, jatkoin tutkimusta ja löysin bulgarialaisen blogin. En jäänyt toimettomaksi vaan otin avukseni Google Translatorin, tuon hienon työkalun, ja sain selville että: Специално споменаване – „Да шепнеш в устата на приятел”, Финландия, реж. Ханалеена Хауру

Google Translator valaisi minua kertomalla: Special mention – “Let’s
whisper into the mouth of a friend, Finland, dir Hanaleena Hauru

Tämän varsin spesiaalin mentionin kävi Sofiassa pokkaamassa samaisen
festivaalin järkkäämään julisteworkshoppiin osallistunut Atte. Nyt kunniakirja on turvallisesti Suomessa.

Сега чакаме ФИЛМИНИ 5!!!!

Hannaleena Hauru

The Painting Sellers’ broadcasting rights have been sold to ARTE France and the film will be broadcast in over ten different countries including France, Germany, Austria and Belgium. The film will be shown for the first time in France on Monday 18th of October.

The Painting Sellers received lots of interest also from the nordic broadcasters in Nordic Talents in the beginning of September. Nordic Talents is a festival for nordic graduation films. The Painting Sellers is director Kuosmanen’s graduation film from Aalto University. Producer Jussi Rantamäki and Director Juho Kuosmanen were there to pitch their upcoming feature Go With the Terrain. Pitching was of course frightful, but Juho did a great job.

Taulukauppiaat will be screened together with Kuosmanen’s previous short film The Citizens (2008) which is also an Aamu Filmcompany production. The Citizens was Kuosmanen’s first film outside school at it was made with the same artistic team than in The Painting Sellers. The style of the film is also quite similar. The Citizens won The Silver Leopard in Locarno Film Festival 2008 and the Prix Arte in Premiers Plans D’Angers 2009.

Before the screenings in Kino Engel the film can be seen in Espoo Cine Film Festival on the 26th of August 18:30 in Kino Tapiola.

Pirkanmaan elokuvakeskus

Kino Engel

Espoo Cine

A short video edited from the materials shot in Cannes 2010. Material was mostly shot in the after party of TAULUKAUPPIAAT world premiere 20th of May. We had a world premiere reception in the Garden marquee of Grand hotel. Buenos Airolas, a band of Tuomas Airola, who also plays one of the main characters in the film and his two daughters, played in the coctail party. The same Volkswagen LT which was in the film was also parked in garden of the hotel. It made it. We got permission from the Hotel and permission from the police to drive on the main road. We also had a real painting seller named Pab there. He was doing paintings from movieposters and selling them on the streets. Our script writer and cinematorgapher Jp met him and invited him to our party.

After the reception we parked volskwagen “Grand Azur” on the main road of Cannes La Crosette. We had a permission from the police to drive on the main streets during that one day so we had a change party around the car very close to the festival palais even after the reception. All the other cars driving the main road were mostly limousines. We found a perfect spot between two black BMW’s and had a party there until morning. Buenos Airolas kept playing and we also met a couple of street musicians who were eager to join us. We spent the night listening to music and serving rose vine and Jallu to people passing by.

Some of the material is also shot in the award ceremony of Cinefondation and in the party arranged by Cinefondation on Friday, day after our world premiere. Last shots are from after after party in the morning. The video is edited by Jussi Rautaniemi and it is shot with multiple pocket cameras by who ever had some battery left.

Click here for the video

Johanna Vanhalan Voitko rakastaa -lyhytdokumenttielokuva on juuri masteroitu ja se saa ensi-iltansa ensiviikolla Andorrassa. Kahden vuoden prosessi on valmistunut. Ohjaajan ja muun työryhmän olo on uupunut, mutta onnellinen.

Alla äänisuunnittelijan, leikkaajan ja ohjaajan mietteitä prosessin viimeisistä väannöistä.

Iiro (äänisuunnittelija) toukokuussa:
Kahdeksas versio dokumentin avausmusiikista. Kaikki hienot keinot ja 
kikat käytetty, mikään ei ole tuntunut toimivan. En luota enää omiin
 mielipiteisiini. Uudessa versiossa on jopa kuoroa ja viulua, mutta 
jokin mättää. Pyydän ystävääni, jolla ei ole mitään tekemistä itse
 dokumentin tai ylipäätänsä elokuvanteon/musiikin säveltämisen kanssa,
 kuuntelemaan musiikin. Hän katsoo ja kuuntelee sen kerran ja sanoo:
”Ota viulut ja kuoro, jopa kitara pois. Siis ylimääräiset osat pois ja tee
 siitä yksinkertaisempi”. Teen muutokset, yhtäkkiä kaikki kuulostaa
 juuri oikealta. Täydellistä. Vaikein haaste on voitettu, kaikki muu
tuntuu nyt helpolta.

Tommi (leikkaaja):
Eräänä iltana olin taas matkalla Elokuvayhtiö Aamun kellariin leikkaamaan. Noustessani Herttoniemen metroasemalta maan pinnalle iPodini arpoi Morriconen Ecstasy Of Goldin soimaan. Siinä samalla tajusin, että kellonajasta huolimatta ei ollut pimeää, ja jalkakäytävällä näkyi asfaltti. Kyseisestä metron ja ulkoilman välisestä siirtymästä tuli sattumanvaraisen musiikkivalinnan ansiosta jotenkin melko ponteva. Eikä tuosta pontevasta hetkestä mennyt kovin kauaa siihen pontevaan hetkeen, kun päätettiin, että elokuvasta on aika päästää irti.

Johanna (ohjaaja):
25.5.2010 Ravintola tori klo 20.45
Viimeinen äänien miksauspäivä. Iiro lähetti minut tauolle, että kuulisin taas. Kadulla kaikesta oli kuitenkin tullut kummallista. Jokainen kuulemani ääni nousi pintaan suhisten, tuhisten, antamatta rauhaa. Aivan kuin hetkellisesti olisi kadottanut kykyni suodattaa ympärilläni olevasta äänimaisemasta minulle oleellinen.
Tuntuu erikoiselta olla toiseksi viimeisessä päivässä, kun huomenna kaiken pitäisi olla valmista. Lakkaamatta käyn läpi kaikkia lankoja seuraten tehtyjä ratkaisujen polkuja kuin varmistaen, että tehty ratkaisu oli ”oikea”.
00.05
Yöbussissa tuntematon kanssamatkustaja soittaa Absoluuttista Nollapistettä ja kehuu Tommi Liimatan sanoituksia.  Laulu kuuluu: ”Pihalla liekehtivät oravat, Stella, Kiki…”  Hujauksessa olen lukiossa lukemassa ainettani Tommin tuijottaessa eturivissä. Pieni aikamatka hetkessä. Sopiva siksi, koska valmistuva elokuvamme on niitä täynnä.

The scene from gig is only about twenty seconds long in the actual film. We also wanted to add a full version of a live performed song of this band to our dvd extras.

See you on the next gig: 4.6. Oulu (Nuclear Nightclub) and 10.7. Helsinki (On the Rocks).

Click this to go to the video

Radiopuhelimet homepage

Clip from the award ceremony

http://www.msfilmfestival.fi/page.php?p=1265

Trailer of the film