Hahmot eivät kuulu Suomen synnynnäisiin lottovoittajiin. Tonin, Empun ja Luukkosen menettelytavat tuskin ponnistavat etiikan oppikirjasta, eivätkä täytä aina lain kirjainta. Käytöskään ei ole kultaisinta. Sen tasoiseen keskusteluun taulukauppiailla ei kerta kaikkiaan ole aikaa. Mutta tarina näyttää, miten kaikilla on syynsä, kun elämän diili ei lyökään valttikortteja käteen. Filmintekijät eivät tarkastele hahmojaan ylhäältä päin. Tonia, Luukkosta ja Emppua ei ylistäen alenneta veijareiksi ja vekkuleiksi. Taulukauppiaat kuvastaa hyvin David Thomsonin teesiä siitä, että ”pieniä ihmisiä” ei ole, vaan me kaikki olemme samankokoisia.
- Keskipohjanmaa/DVD-opas/Hannu Björkbacka *****
…dokumenttina se olisi valtavan hieno. Nyt se on kuitenkin fiktio – ja valtavan hieno…
Naisen ja pojan välille syntyy luottamusta, lämpöä… Taulukauppiaat kertoo Suomesta, joka ei näy missään. Suomalaisista, joilla ei näytä olevan mitään. Ja mikä parasta, elokuva ei ole ankea. Naista esittää yllättäen toinen tuottaja Auli Mantila, varsin vakuuttavasti. Teppo Mannerissa on herkkyyttä ja Tuomas Airolassa sopivasti jähmeyttä. -HS/Leena Virtanen ****
Myös kuvaajana toimineen JP Passin käsikirjoittama Taulukauppiaat on mainio, kuivalla mutta lämminhenkisellä huumorilla maustettu tie-elokuva kolmesta arjen sankarista ja hylkiöstä… Taulukauppiaiden toisena tuottajana toiminut ja ohjaajanakin tunnettu Auli Mantila (Neitoperho, Pelon maantiede) yllättää herkällä ja hienovireisellä näyttelijäsuorituksellaan Luukkonen-nimisenä maalarina.
- Iltalehti/Tuomas Riskala ****
Taulukauppiaat onkin poikkeuksellisen kunnianhimoinen ja toteutukseltaan kypsä. Sen ihmiskuvauksessa ja hetkiin eläytyvässä kerronnassa on itseluottamusta ja uskoa katsojan oivalluskykyyn.
- Ilta-Sanomat/Tarmo Poussu
En tragikomisk och nog så torftig bild av den splittrade familjen och av ett Finland i uppbrott och rörelse. Markku Pölönen var lite ute på samma vägar i sin kufiska Lieksa!… Filmens oartikulerade knapphet kan verka tilltalande men avslöjar också en viss valhänthet.
- Hufvudstadsbladet/Hans Sundström
